LEHTI

Otetaan hiukan kevyempää aihetta tänään. Puhutaan lehdistä ja nimenomaan nyt puiden lehdistä. Itse henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että yksi suuren designerin upeimmista luomuksista on lehti. Ajattele vaikka koivunlehteä. Se on kaunis, tarkoituksenmukainen, oikean värinen, oikean muotoinen ja sanalla sanoen häikäisevä. Se taipuu moneksi. Joku sitoo koivunoksia yhteen ja tekee niistä vihdan. Todellinen sankari vihdassa on kuitenkin tuo pieni, kaunis, vihreä lehti. Toinen tekee lehdistä teetä, joka parantaa aineenvaihduntaa. Kolmas istuu koivun alla kuuntelemassa tuulen suhinaa lehtien seassa. Vielä joku saa keväällä hyötyliikuntaa haravoimalla syksyllä pudonneita lehtiä pihaltaan. Puun lehti on oikeastaan niin hieno asia, että sille pitäisi julistaa maailmanlaajuinen nimikkopäivä. Tuona päivänä pitäisi jokaisen planeettamme ihmisasukin pysähtyä lempipuunsa alle vähintään viideksi minuutiksi kuuntelemaan, mitä sanottavaa lehdillä meille on. Jokainen puu elinpaikastaan huolimatta laulaisi sinäkin päivänä samaa yhteistä laulua ilman kieli- tai kansallisuusmuureja. Pitäisiköhän meidän ihmistenkin uskaltaa....

Baden-Baden

Kuulin tänään radiosta Chisun hienon Baden Baden- biisin. Tarina lamasuomesta, jossa itketään niin paljon, että kyynelillä aletaan tehdä rahaa. Myydään ne kylpylöihin Saksaan, niin pääsevät turistit kylpemään. Kansa itkee, kyyneleet tekevät kauppansa ja vaihtotase kääntyy ylijäämäiseksi. Mutta kun kaikki on hyvin, ei enää itketäkään. Mitäs sitten? Poistetaan alkoholivero ja taas itketään.Viina on halpaa ja ihmiset eivät yleensä kännissä tee järin mukavia asioita. Itketään niiden takia.
Niinhän se menee. Me olemme kimuranttia kansaa. Kun menee huonosti, juodaan ja kun menee hyvin, juodaan lisää. Mutta meillä ei viinaveroa lasketa, kuten laulussa. Sitä nostetaan ja sen myötä Viron viinaralli on taas reippaasti lisääntymään päin. Eräänlaista vaihtoahan tämäkin on. Virosta tulee Suomeen työmiehiä ja viinaa ja vaihtokaupassa Suomi toimittaa lahden yli tukuittain euroja.
Ja kohta taas itkettää niin, että päästään myymään kyyneleitä Baden-Badeniin.

Nallen Aatos:

-          Että mä vihaan köyhiä. Ne haisee, niillä on huonot vaatteet, ne on laiskoja. Eikö köyhät voitaisi viedä jonnekin, missä niitä ei tarvis katella. Mä niin vihaan köyhiä.

-          Nin mäkin.

-          Ajattele, jos täällä olis vain meitä rikkaita. Kaikki ajais hienoilla autoilla, asuis hienoissa taloissa, viettäis hienoa elämää. Kaikilla ois tili Nordeassa, niiden veneet ja kesämökit ois vakuutettuina Sammossa ja ne pyyhkis pers...nsä UPM: tekemään paperiin. Sitä mä haluaisin.

-          Niin mäkin. Ja sit ne vois lukea vessassa Hesaria.

-          Köyhiksi määriteltäis kaikki, jotka tienaa alle miltsin vuodessa. Siihen mä laittaisin kriteerin.

-          Niin mäkin.

-          Mutta mitä me tehdään köyhille? Karmeaa ajaa leipäjonon ohi, kun se köyhyys voi vaikka hypätä ja tarttua sieltä. Jos viedään köyhät Afrikkaan, kun siellä on niin paljon jo entuudestaan köyhiä. Tuntisivat olevansa kuin kotonaan.

-          Niin mäkin. Tai siis.....

-          Arvaa, mitä mä tekisin, jos musta joskus tulis köyhä (kaamea ajatuskin)? Mä kyllä rupeaisin rikkaaksi uudestaan.

-          Niin mäkin.....